Ravut ovat loppukesän herkkua

Ravustuskausi alkaa 21. heinäkuuta ja päättyy lokakuun lopussa. Tärkein ravustuskuukausi on elokuu, jonka tummat illat houkuttelevat lyhtyjen valaisemiin, iloisiin rapujuhliin.

Rapusaalista jatketaan ulkomaisella tuonnilla

Suomen rapusaalis syödään lähes kokonaan kotimaassa. Ravustuskaudella heinäkuun lopusta lokakuun loppuun rapusaaliin määrä on 3-5 miljoonaa yksilöä, joka vastaa 120 tonnia.

Rapujen kysyntä on kuitenkin suurempi kuin kotimainen tarjonta. Tästä syystä rapuja tuodaan Suomeen valmiiksi keitettyinä pakasteina. Ulkomaiset ravut ovat pääasiassa punarapuja, joita myydään kolmea eri kokoluokkaa. Rapujen vuosikulutus maassamme onkin yli 300 tonnia.

Suomessa pyydetään kahta rapulajia

Suomessa elää kolme erilaista rapulajia: suomalainen jokirapu ja istutettu, Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva täplärapu sekä harvinainen kapeasaksirapu. Joki- ja täplärapuja pyydetään syötäväksi, ja molempien liha on herkullista. Täpläravun erottaa saksenhangassa olevasta vaaleasta täplästä, jota jokiravulla ei ole. Täpläravun kovempi kuori on syöjälle haastavampi.

Pyyntikokoinen rapu on 10 cm pitkä ja iältään 5-9-vuotias. Myytävät ravut ovat yleensä kokoluokissa 10-12 cm tai 12+ cm. Parhaan rapusaaliin saa puhtaista järvistä, lammista ja virtaavista vesistöistä. Happamissa vesissä ravut eivät viihdy, ja ne kärsivät erityisesti veden likaantumisesta.

Ravunviljely on lisääntynyt rapujen suosion kasvaessa. Ruokarapujen kasvatus on Suomessa kuitenkin vielä kokeiluvaiheessa.

Rapuja soolona tai osana alkuruokaa

Tuoreet ravut ovat varmasti parhaimmillaan perinteisesti merisuolaliemessä kruunutillin kera keitettyinä. Jos tarjoaa pakasterapuja, ravut sulatetaan ensin kylmiössä omassa liemessään. Sitten keitetään uusi liemi runsaalla kruunutillillä, ja laitetaan puoliksi sulaneet ravut liemeen maustumaan noin vuorokaudeksi.

Myös sesongin ulkopuolella alkuruokana voi tarjota ulkomaalaisia tuontirapuja, joista saa lisäksi näyttäviä koristeita noutopöytään. Rapua sisältävät, monipuoliset terriinit maistuvat niinikään ympäri vuoden alkupalapöydässä tai kalan lisäkkeenä. Liemeen säilötyt ravunpyrstöt ovat hieno raaka-aine piirakoihin, pastakastikkeisiin ja salaatteihin.

Rapujen syömistä juhlistavat lyhdyt, iloiset rapuaiheiset tai ravunpunaiset lautasliinat, vaatteita suojaavat rapukaulurit ja -essut sekä hauskat hatut. Pöytään huomaavaisesti katetut rapuveitset auttavat ravun kovan kitiinikuoren murtamisessa. Koristeeksi sopivat punaiset kukat ja tuoksuva kruunutilli.